Krizis, krizis

Tana tarina ei nyt otsikosta huolimatta liity meneillaan olevaan talouskriisiin vaan tavallaan aika paljon hauskempaan aiheeseen... lauantai-illan ohjelmassa oli nimittain mm. eraan australialaisen ystavani laksiais-drinksut Krizis Zhanra:ssa. Tasta paikasta oon tarinoinut aikaisemminkin, silla kyseessa on yksi ihan lemppari-baarini Moskovassa... Taa nyt vaan on vaan niin kiva! Taman illan live-setista vastasivat Dans Ramblers ja kuinka ollakkaan jo tutuksi tullut Blast :-) Kylmien juomien ohella ilta kului melko tiiviisti tanssilattialla... ja hauskuuttaa riitti siis taas aamuun asti ;-))) Jee, jee! 

Pushkinin kuvataidemuseo

Lunastajan kirkkoa vastapaata loytyy toinenkin tarkea nahtavyys – Pushkinin kuvataidemuseo. Siella on talla hetkella esilla super-suosittu William Turnerin nayttely ja siksi siis nama melko massiiviset jonot... Toki taalta loytyy muutenkin kiinnostavia toita maailman taiteen historiasta, antiikista aina 1900-luvulle. Kokoelmissa on Rembrandtia, Rubensia, van Goghia, Cazannea, Degasia, Gaugunia, Manetia, Monetia, Picassoa, Matissea, Toulouse-Lautrecia jne. Historiallisesta maalaus- ja veistotaiteesta kiinnostuneille museon kokoelmat ovat varmasti kiinnostavat, silla venalaiset kerailijat ovat ensimmaisina tajunneet naiden taiteilijoiden arvon... Tanaan ei kuitenkaan tehnyt mieli jaada jonon jatkeeksi, silla tuuli oli aikas viilea ja jonon paata ei ollut nakyvissa... sen sijaan suuntasin kaupungin humuun hankkimaan viimeisia tuliaisia...

Lunastajan kirkossa

Moskva-joen varrelta loytyy yksi Moskovan suurimmista kirkoista tai oikeastaan katedraaleista – Lunastajan kirkko (The Cathedral of Christ the Saviour). Sen historia on varsin mielenkiintoinen, silla alkuperainen vuonna 1839-1883 rakennettu, iso ja kaunis kirkko rajaytettiin 1931, jotta saataisiin tilaa Neuvostojen palatsille. Palatsia ei kuitenkaan koskaan rakennettu, vaan maahan syntyneeseen aukkoon tehtiin jattilaismainen, pyorea uima-allas. Jeps, uimarina se olisi tietenkin ollut hauska kayda testaamassa... Mutta tavallaan silti hyva, etta tama kirkko on nyt rakennettu uudelleen, kaunishan tama 1997 valmistunut versiokin on vaikka ei kulttuurihistorialliselta arvoltaan tietenkaan laheskaan alkuperaisen veroinen. Taalla vahan aikaa sitten pidettiin ne edesmenneen patriarkankin hautajaiset... Jotenkin hieman oudolta tuntuu katsella tuon viereisen Kropotkinskayan metroaseman marmorilaatoituksia tietaen, etta ne ovat peraisin alkuperaisesta kirkosta... Venalaiseen tapaan ruoka on tarkeassa roolissa naillakin kulmilla, silla kirkon edesta loytyy hauskasti snagari jos toinenkin. Ortodoksiset jumlanpalvelukset voivat toki olla luterilaisia menoja huomattavasti pidempia, joten onhan se ihan ymmarrettavaa :-)

Alena Akhmadullina

Nikolskaya ulitsalta, läheltä Lubyankan metroasemaa löytyy eräs kiinnostava design-putiikki. Alena Akhmadullina (www.alenaakhmadullina.com) on Pietarista kotoisin oleva venäläinen muotisuunnittelija. Hänen luomuksiaan voi nähdä usein venäläisissä muotilehdissä ja kansainvälistäkin mainetta on kertynyt mukavasti. Alena Akhmadullina yhdistää venäläisiä fiiliksiä Pariisilaiseen tyyliin ja lopputuloksena on persoonallisia, naisellisia ja laadukkaita kokoelmia. Asiakkaina hänellä on lähinnä TV- ja näyttämökuuluisuuksia ja businessmaailman eliittiä, sillä ihan halvoista luomuksista ei ole kyse. Joka tapauksessa ihan kiinnostavaa käväistä katsomassa...

Tässä muuten muutama muukin kiinnostava linkki venäläiseen designiin liittyen. Muodista kiinnostuneiden kannattaa käydä katsastamassa ainakin Chapurin (www.chapurin.ru), Max Chernitsov (maxchernitsov.ru), Fresh Art (freshart.ru), Inshade (www.inshade.ru), Konstantin in Gayday (www.konstantingayday.com) ja Denis Simachev (denissimachev.com). Simachevhan oli siis se heppu, jolla on myös trendikäs ravintola ja baari Moskovassa myymälänsä yhteydessä. Arkkitehtuurin ystävien kannattaa puolestaan tsekata nämä: Boreau Sasha Brodsky (www.brod.it) ja A-B studio (art-blya.com). Lopuksi vielä muutama kiinnostava designer/toimisto: Vladimir Pirojkov (pirojkov.com), DesignDepot (designdepot.ru), Art Lebedev (www.artlebedev.com), Ostengruppe (www.ostengruppe.com) ja Open (www.opendesign.ru). 

Lujaa laatua – Lada

Vogue cafen jälkeen hyppäsimme Ladan kyytiin ja suuntasimme kotia kohden. Se oli jotenkin ihan superhauska kontrasti – fiini ravintola ja parhaat päivänsä nähnyt Lada. Tämä jos mikä on niin Moscow style! Ei siinä mitään, kovaa laatua Ladan on pakko olla, sillä niitä näkee sen verran paljon Moskovassa edelleen. Niillä pääsee myös lujaa... Täällä ei nimittäin ole niinkään tapana katsoa auton kuntoa kyydistä neuvoteltaessa. Oleellisempaa on saada tingattua hinta kohdilleen ja löytää mukavan & luotettavan oloinen kuski... Oli muuten melko huvittavaa ja haasteellista saada iso Tsumin ostoskassi mahtumaan Ladaan... Jep :-)

Vogue cafe

Kaupungilla pyörähtämisen päätteeksi käväistiin tänään parin venäläisen ystäväni kanssa sapuskoimassa Vogue cafessa Kuznetsky Mostilla. Joo, hieman ehkä hauskalla tavalla "posh" nimi tällä paikalla mutta venäläiset tai ainakin Moskovalaiset rakastavat kaikkia kalliilta kuulostavia brandejä ;-) Tämä ei tosin pelkästään kuulostanut "kalliilta" vaan myös oli sitä, ainakin jos vertaan niiden paikkojen hintatasoon, joissa yleensä tulee käytyä. Vai kuulostaako 14 euroa Mojitosta kohtuulliselta..? No, kerrankos sitä pitää käydä tämäkin testaamassa... 

Jotenkin tuli vähän sellainen fiilis, että joitain vuosia sitten tämä on varmaankin ollut aikas chic ja hip mutta ei ehkä enää se kaikkein trendikkäin näyttäytymispaikka Moskovassa. Joka tapauksessa ihan ok ja siisti paikka, vaikka Vogue cafesta ei mun kantis olekaan tulossa. Gaspatsho alkuun oli ihan jees mutta tuo tofu-parsa-annos oli ehkä hieman omituinen... täällä kyllä kannattaa kokeilla leivoksia ja jälkiruokia jos suinkin tekee mieli, jälkkäri-annokset vaikuttivat tosi hyviltä. Itse kylläkin nykyisin jätän ne melkein väliin ja keskityn "olennaiseen", muuten alkaisin helposti muistuttaa ulkomuodoltani enemmän tai vähemman snegovikkia eli lumiukkoa... ei ole siis helppoa olla hyvän ruuan ystävä ;-) Täällä ja monessa muussa hieman kalliimmassa ravintolassa on muuten omat pienet tuolit kasseille ja käsilaukuille. Ne on aika söötin näköistä välillä ja käytännöllisiä tietysti myös. 

Sbarron lounas

Ihan keskiviikon kunniaksi tänään piti käväistä testaamassa eräs lounaspaikka Okhotny ryad -ostarin kupeessa. Teki jotenkin ihan älyttomästi mieli jotain italialaista... eikun Sbarroon siis pikalounaalle... ei kylläkään mikään huikea makuelämys mutta masu tuli silti täyteen. Venäläisen fiiliksen tämä paikka sai ainakin telkka-ruuduista, joista puski parhaillaan ulos Roxetten kaikki hittibiisit... jee jee. Mietin vaan, että mitenkähän oikeen taas sopeudun Helsingin lounasmeininkiin kohta... siellä kun taitaa nykyäänkin olla suurin osa lounaspaikoista ilman tätä reipasta poppisjytkettä ;-).