Vihtomiskäsittely banjassa

Olin jo useamman viikon unelmoinut banjasta ja sen ihanista yrttituoksuista... Mikä voisikaan olla sen ihanampi tapa rentoutua työntäyteisen viikon jälkeen? Tällä kertaa kokeilimme ystäväni kanssa myös ns. vihtomiskäsittelyä. En todellakaan tiedä mitä se voisi olla suomeksi... Siinä asetutaan vaakatasoon penkin päällä banjassa ja saunottaja käy kahden vihdan kanssa läpi koko kropan, molemmin puolin. Koko setti kestää ehkä viidestä kymmeneen minuuttia. Vihdat voivat koostua useammasta puulajista ja niihin todennököisesti lisätään vielä eteerisiä öljyjä. Tuoksu on hyvä ja olo jälkeenpäin todella virkistynyt. Tällä kertaa banja tuntui ehkä hieman kuumemmalta kuin ennen ja tuon vihtomiskäsittelyn jälkeen sai tosissaan vilvoitella uima-altaassa. Banjan raikkaina olikin sitten hyvä lähteä katsastaan meininkiä Moskovan yössä =)         

Sokolin asema suljettuna?

Leningradskii Prospektille rakennetaan lisää kaistoja & tunnelia ruuhkia helpottamaan ja todennäköisesti niihin rakennustöihin liittyen huomisesta lähtien kotini lähellä sijaitseva Sokolin metroasema on suljettuna, tai siis sen mun puolella tietä sijaitseva sisäänkäynti. Kukaan ei tietenkään tiedä kauanko siinä kestää... Metroon kulku hieman siis hankaloituu toistaiseksi kun pitää tehdä lenkki ylikulkurakennelman kautta mutta onneksi koko asemaa ei kuitenkaan ole suljettu...

Viimeinen tippa

Käväistiin tänään muutaman venäläisen ystäväni kanssa syömässä paikassa, jonka nimi on suomeksi vapaasti käännettynä "viimeinen tippa". Ulospäin tätä baaria/ravintolaa ei välttämättä edes huomaa (sisäänkäynti lähellä italialaista Venezia ravintolaa). Turisteja täällä ei myöskään juuri tapaa, ruokalistakin löytyy vain venäjäksi. Baari olikin täynnä leppoisaa ja iloista venäläistä meininkiä. Aina kun joku tilaa väkevämmät drinksut niin baaritiskiltä alkaa kuulua kilkatusta. Mitä pidemmällä ilta ehtii niin sitä enemmän mekkalaa baaritiskiltä kuuluu ;-) Henkilökunta oli varsin mukavaa sakkia ja drinksut sangen makoisia, samoin kuin sapuskatkin. Tänne on ehkä hyvä tulla toistekin duunin jälkeen fiilistelemään...

Bling Bling

Oli suorastaan pakko pysähtyä ja ottaa ihan kuva tästä autokaupan ikkunassa olevasta autosta. Kimalletta pintaan babe ja baanalle =)

Ramstore

En olekaan muuten tainnut vielä mainita lähikauppaani, jossa tulee käytyä ainakin pari kertaa viikossa. Kulman takana olevista pikkukioskeistakin saa toki hedelmiä, mehuja, bissee ja muuta naposteltavaa mutta Ramstoresta jo aika paljon enemmän kaikkea. Se sijaitsee toisella puolen Leningradskii Prospektia, reilun viiden minuutin kävelymatkan päässä. Parasta tässä kaupassa on ehdottomasti se, että se on auki about 24h. Aina saa siis jugurttia, leipää, juustoa, pesuainetta jne... Kiinnostavaa on se, että alkoholipitoisten juomien hylly on kohtuullisen pitkä, hakkaa nimittäin mehuhyllyn pituuden mennen tullen ;-) Olen kylläkin kuullut, että maaseutukylissä vodka kattaa puolet myyntiartikkeleista mutta ihan siihen ei tässä kaupassa kuitenkaan ole menty. Sisältä en ole uskaltanut vielä napata yhtään kuvia, päivystävät vartijat ovat sen verran tuiman näköisiä ettei tee mieli joutua juttusille... He mm. sinetöivät ylimääräiset kassit toiseen muovipussiin sisään mennessä. Sen verran hyvin on ne muutamat venäjänkieliset sanat iskostuneet selkärankaan, että yleensä pärjään kauppareissulla ihan ilman englantia, jee! Hedelmät eivät täällä yleensä ole kovin hyvässä kuosissa mutta muuten tää on kylläkin ihan ok kauppa. Hauskointa kauppareissuissa on ehdottomasti kuitenkin se, että aina löytää jänniä uusia pakkauksia. Ohessa muutama kuvakin: "syrok" (välipalapatukka, jossa täytteenä rahkan tyylistä massaa), kefir (käymälä valmistettu maitojuoma) ja jugurttia Ecolean-pakkauksessa. Yleensä säästän monet kivat pakkaukset tyhjänä ja niitä alkaakin olla kertynyt jo ihan mukavasti keittiön kaappien täytteeksi...  

Sunnuntairuuhkassa

Tästä muodostuikin varsinainen "kirkkopäivä", kotimatkalla huomasin tienvarressakin pienen kirkon ja ystäväni kertoi, että siinä voivat matkalla olijat käydä rukoilemassa. Rukouksia tai jonkin sortin taikoja liikenteessä ehkä tarvitaankin, nytkin näimme yhden arviolta kahdeksan auton ketjukolarin... Sehän tarkoittaa tietysti myös ruuhkaa ja kotiinpaluu viivästyi jonkin verran lisää.   

Toinenkin nunnaluostari

Pereslavl-Zalesskiyn kaupungin/kylän toisella puolella sijaitsee myös toinen, vähemmän kuuluisa nunnaluostari.   

Goritskiy luostari

Kurvasimme luostarin pihaan juuri ennen sulkemisaikaa. Maaseudulla aukioloajat eivät valitettavasti vastaa Moskovan normeja ;-) Ehdittiin kuitenkin pikaisesti käväistä katsastamassa 1300-luvulla perustetun luostarin aluetta. Pääasiassa tämä nunnaluostari on kuitenkin ollut käytössä 1600–1700-luvuilla lähtien. Luonnonkaunis luostari sijaitsee korkeahkon mäen päällä ja näköalat ovat tosi hyvät.     

Pereslavl-Zalesskiy

Sergiev Posadista lähdimme ajelemaan noin 60 kilometriä Pereslavl-Zalesskiya kohti. Se on toinen yhteensä yhdeksästä kultaisen ringin kohteista. Nimitys johtuu näiden paikkojen historiallisesta tärkeydestä ja siitä, että ne sijaitsevat maantieteellisesti katsoen ringissä. Tie oli suhteellisen kapea mutta vehreä, sillä molemmin puolin oli paljon havupuita. Siellä täällä oli pieniä kyliä ja niissä koristeellisia vanhoja puutaloja. Osa taloista oli päässyt hieman huonompaan kuntoon mutta alunperin nekin ovat olleet kauniita ja koristeellisia. Pereslavl-Zalesskiin saavuttaessa tulijoita tervehtii neuvostoaikainen muistomerkki. Tämän alunperin linnoitukseksi tarkoitetun kaupungin perusti Yuriy Dolgorukiy vuonna 1152. Kaupungista löytyy useampi kirkko ja luostareitakin on ainakin kaksi. Lähistöltä löytyy isohko järvi Pleshceevo, jossa Pietari Suuri kävi kehittelemässä laivastosuunnitelmiaan.    

Kotikaljaa

Ai niin, löytyihän tuolta torilta vielä tuollaista kotikaljaa muistuttavaa juomaakin (kvas) ja pari muuta kiinnostavaa pakkausta: kaviaaria ja kalaa. Sinisessä purkissa myydään makeaa malakoa eli maitoa. Tässä muodossa maito on hieman kastikemaista mutta tosi hyvää esimerkiksi blinin välissä. 

Sisätori

Jolki palkin kanssa samassa ostoskeskuksessa alimmassa kerroksessa oli myynnissä pienissä kojuissa tai pisteissä erilaisia ruokatavaroita. Olin tietysti ihan silmät kiiluen heti tiirailemassa pakkauksia, jospa vaikka löytyisi jotain uusia :-) Tämä paikka oli myös siitä hyvä, että siellä saattoi aika vapaasti ottaa valokuvia, normaalissa kaupassa olisi todennäköisesti vartija koputtelemassa olkapäälle alle kahden sekunnin. No ainaskin ekat (Kindereitä ei nyt lasketa) suklaiset "Kristus on ylösnoussut" pääsiäismunat löytyivät ja Sergeiv Posadin luostarin kuvalla varustettua suklaata ja kakku-patukoita. Pääsiäismunien hinnoittelu oli muuten aika mielenkiintoinen: muna pelkässä metallikääreessä 9 ruplaa ja paperisella kuvallisella vyötteella varustettuna 30 ruplaa...        

Jolki Palki

Luostarikierroksen jälkeen käväistiin Sergiev Posadin ostarilla. Sieltä ylimmästä kerroksesta löytyi kotoisa venäläinen ruokapaikka Jolki Palki (suomennettuna kutakuinkin tikku ja seiväs tai ainakin sinne päin). Tämä on oikeastaan ketju, jota näkee kyllä Moskovassakin mutta empä silti ole aikaisemmin tullut käyneeksi. Lounasajan puitteissa kun vielä oltiin liikkeellä niin valitsimme sitten salaattipöydän eikä siinä mitään, hyvää oli. Ei ehkä ihan parhaasta päästä paikkoja missä oon käynyt mutta peittoaa silti ehkä vastaavantyyppisen suomalaisen S-ketjun sapuskat ihan 6–0. 

Sergiev Posad

Sergiev Posad (neuvostonimeltään Zagorsk) on pieni kaupunki tai ehkä paremminkin kylä 75 kilometriä Moskovasta koilliseen. Kyseessä on yksi venäläisen uskonnollisen taiteen ja arkkitehtuurin merkittävimmistä paikoista ja mainio päivän retken kohde. Lähdimme sunnuntai-aamupäivällä kahden venäläisen ystäväni kanssa ajelemaan ja olimme perillä 1,5 tuntia myöhemmin, sillä jostain syystä sunnuntaiksikin oli saatu ruuhkaa aikaiseksi. Sää ei ehkä ollut ihan paras tänään, koko päivän nimittäin tuli enemmän tai vähemmän vettä mutta retket on silti aina kivoja! Sergiev Posadin ehdottomasti tärkein (ainoa?) nähtävyys on Pyhän Sergein kolminaisuuden luostari, joka on perustettu 1345. Luostarin perustajan Sergei Radonezilaisen hyvin säilyneitä luita säilytetään luostarin 1422 rakennetussa Kolminaisuuden tuomiokirkossa ja samasta paikasta löytyy myös kuuluisan mestarin Andrei Rubljovin ikoneja. Sergein kuolemanjälkeinen pyhimysmaine vahvistui 1600-luvulla kun luostarin puolustajat vastustivat sankarillisesti puolalaisen 15 000 miehen armeijan piiritystä 16 kuukauden ajan. Sinikupolinen kirkko luostarialueen keskellä on Marian taivaaseen astumisen kirkko, joka on rakennettu Kremlin samannimisestä kirkosta inspiroituneena. Sen vierestä löytyy Boris Godunovi hautamuistomerkki; hän on ainoa tsaari, jota ei ole haudattu Kremliin tai Pietariin. Tämän ja hieman vielä muutakin kuulimme maksullisella englanninkielisellä opastetulla kierroksella. Se maksoi yli tuhat ruplaa mutta hyvä puoli siinä oli se, että pääsimme käymään monessa sellaisessakin paikassa, joihin tavallisilla kävijöillä ei ole pääsyä. No, nälkähän siinä tunnin kierroksella jo tuli ja ostimmekin sitten luostarin kahvilaa muistuttavasta kaupasta peruna-sienitäytteiset blinit. Ne oli ihan älyttömän hyviä ja tietysti pyhiä kuten kaikki luostarin alueella tehty ruoka. Hintakaan ei päätä huimannut: 26 ruplaa kappaleelta! Täältä voi ostaa mukaansa pyhää vettäkin mutta sitä tuli taivaaltakin sen verran, että se idea ei houkutellut. Luostarialueelta löytyi myös muutama kauppa, joista saattoi ostaa pyhiä tuliaisia: kirjoja, kortteja, ikoneja, käsitöitä, koruja... :-) Valokuvausta varten pitää muuten täällä ja muutenkin yleensä museoissa yms. ostaa erillinen lupa.  

KISS

KISSin kaikkien aikojen ensimmäinen konsertti Venäjällä & Moskovassa jättikokoisella Olimpiskii stadionilla – aivan huippumeininki ja huikea show, vau!!! Tällä kiertueella perustajajäsenten Paul Stanleyn ja Gene Simmonsin (the demon) lisäksi lavalla heiluvat the catman Eric Singer (rummut) ja spaceman Tommy Thayer (kitara). Setissä oli legendaaristen biisien lisäksi mukana tuttuun tapaan Simmonsin tulensyksentää ja veristä irvistelyä; eikä se kuuluisa käsittämättömän pitkä kielikään siellä suussa pysynyt :-P Lick it up! Pyroja ja paukkujakaan ei oltu säästelty, mahtavaa!!! Suhteellisen vetreässä vedossa ukot olivat edelleen ja 56-v Paul Stanley veti keikan uskollisesti ilman paitaa. Meidän vuotta nuorempi isukki ei taida olla ihan yhtä seksyssä kunnossa tätä nykyä... Tosin olin kyllä ihan tyytyväinen siihen, että mun ja venäläisen ystäväni paikat oli hieman kauempana lavasta ja kaikkia yksityiskohtia ei nähnyt niin kovin tarkasti ;-))) Graafikoita saattaa kiinnostaa, että KISSin kuuluisa logo on ex-kitaristin Ace Frehleyn käsialaa. Salama-ässiä ei kylläkään nähdä Saksassa (muistuttavat liikaa natsien SS-tunnusta), siellä bändin matskut on muutettu kirjoitusmuotoon KIZZ. Sinänsä veikeää, sillä useammalla bändin jäsenellä on juutalaistaustaa... Mun suosikkimaski on tietty Stanleyn Starchild. Rock'n roll all night and party every day... Iiiiikkk, oon ihan fiiliksissä edelleen =)