Kaikkea sitä voikin ihmiselle saattua... nythän on nimittäin niin, että on menossa jo viides päivä silmäpuolena. Pikkuhiljaa alkaa jo hieman ottaa pattiin tuo joku pienen pieni juttu oikeassa silmässä. Ei siis kerrassaan mitään aavistusta siitä mikä se on tai mistä se tuli. Sitä ei myöskään saa näkyviin mutta sen kyllä tuntee. Mystistä kertakaikkiaan! Ulkomailla ollessa nämä tilanteet ovat ehkä vielä hieman normaalia stressaavampia. "Silmäänkoskemiskammoisena" ihmisenä ei nimittäin yhtään huvita mennä tapaamaan lääkärisetää tai -tätiä. Eilen käväisin lähiapteekissa lääkitysostoksilla ja sain laittaa peliin kaikki kieli-, piirrustus- ja käsilläselitystaidot, apteekin täti puhui nimittäin zero eli ei yhtään englantia. Olin myös tietysti unohtanut työkaverini kirjoittaman "reseptilapun" työpöydälleni... Aika Van Gochiksi tunsin itseni yrittäessäni selittää millaisia silmätippoja tarvitsisin ja ottaessani selvää miten niistä kutakin käytetään ja tiedustellessani mm. vaikuttavaa ainetta. Taksikuskille tien neuvominen tuntuikin tämän kokemuksen rinnalla ihan ala-astetouhulta :-) No niin, jotain tippoja lopulta sain ja itselleni määräämistäni tupla-annoksista sekä apteekkitädin vakuutteluista huolimatta heräsin aamulla edelleen "tilanne päällä". No, tänään tämä "red eye devil" käväisi uudelleen apteekissa muistilapun kanssa ja sai uusia ja kenties parempia tippoja, jotka poistavat muutakin kuin punasilmäisyyttä. Odotan innolla... Silmätippavarasto alkaa joka tapauksessa olla aika kattava – löytyy Vizinet, Aibucidit, Sistejnit...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti