Shapovalova

GUM:ssa on parin viikon ajan ollut esillä venäläisen suunnittelijan Shapolovan luomuksia. Ihan hauskasti yhdistelty perinteistä venäläistä meininkiä modernimpaan tyyliin. Onhan noi matrushkat aika kliseisiäkin mutta jotain kiehtovaa niissä kyllä on.

Scandinavia

Sisäpihalta läheltä Tverskayan metroasemaa löytyy kiva kesäterassi nimeltä Scandinavia (http://www.scandinavia.ru). Oikeastaan se on kyllä enemmänkin lähinnä ruotsalainen skageneineen ja Arlan juustoineen (liittynee siihen, että paikalla on muistaakseni ruotsalainen omistaja) mutta joka tapauksessa hyvällä säällä mukava ja viihtyisä paikka vetäistä parit pirtelöt. Täältä bongaa takuuvarmasti myös aina ulkomaalaisia...

Matrjoska

Näyttelyn jälkeen olikin jo sen verran sopivasti nälkä, että suunnattiin kaikki yhdessä venäläiseen Matrjoska ravintolaan. Taisi muuten olla meikän ensimmäinen kerta ihan venäläisessä ravintolassa! Meidän pöydän kulmaus oli hauskasti valaistu siniseksi, joten olo oli vähän kuin Siperialaisessa Vodka-mainoksessa. Tosin se ei suinkaan meininkiä haitannut :-) Pitihän sitä sitten maistaa tietty jotain venäläistä ruokaakin ja salaatti-vihanneshässäkän lisäksi masu täyttyi pelmeneillä (sellaisia taikinapalloron oloisia nyyttejä mutta huippuhyviä). Pelmenin sisällä on tavallisimmin lihaa mutta täältä löytyi onneksi sienitäytteinen versio. Oli kyllä hauska ja leppoisa ilta ja taas tuli tavattua muutama uusikin kasvo, kivaa =)

Tretjakovin galleria

Sunnuntai-iltapäivä kuluikin mukavasti kun lähdin käväisemään muutaman ystäväni kanssa Tretjakovin galleriassa. Alkuperäisen museorakennuksen ja peruskokoelman Moskovan kaupunki sai lahjoituksena veljeksiltä nimeltään Pavel ja Sergei Tretjakov. He olivat menestyviä kauppiaita ja innokkaita taiteen suosijoita. Gallerian taidekokoelma on maailmankuulu mutta tällä kertaa olimme kiinnostuneita lähinnä ranskalaisen Toulouse Lautrecin näyttelystä. Se ei tosin ollut mikään erityisen ihmeellinen, Helsingissä Ateneumissa joitain vuosia sitten ollut näyttely oli muistaaseni laajempi ja parempi. Ulkomaalaisille lippujen hinnat ovat usein vähän kalliimmat kuin mitä venäläiset maksavat. Tällä kertaa kyseessä oli vain muutaman kymmenen ruplan ero. Ostimme kuitenkin silti kaikille venäläisten hinnalla liput, 160 Ruplaa. Sitten piti vaan muistaa olla avaamatta suutaan siinä vaiheessa kun  liput ovella tarkastettiin ;-) Lähistöltä on muuten useita mukavia kahviloita ja pieni puisto, jossa löytyi hauskat kultaiset kehykset...

Pääsiäisen herkkuja

Ortodoksiseen pääsiäiseen kuuluu kulich-kakku, jota voidaan kutsua myös pääsiäiskakuksi. Tällä kakulla on sen verran pitkät perinteet, että se selvisi jopa neuvostoajan ateismista – tosin silloin leipomossa myynissä olleet kakut oli nimetty kevätkakuiksi. Koristukset voivat olla hyvinkin sokerisia mutta itse kakku muistuttaa enemmän makeaa leipää. Pääsiäisen aattona eli lauantaina ihmisislä on tapana viedä kulich-kakkunsa kirkkoon siunattaviksi. Kirkonmenojen ja kuuden viikon paaston päätteeksi pääsee sitten nauttimaan kulich-kakkua ja paskhaa (=pasha: maku muistuttaa pehmeää, makeahkoa juustoa). Lisäksi pääsiäispöytään kuuluvat itsekoristellut (keitetyt) kananmunat. Perinteinen väri on punainen, koska se symboloi Kristuksen verta. Perinteen mukaan kananmuna tulee rikkoa, jolloin valkuainen punaista kuorta vasten symboloi synneistä puhdistumista. Sain venäläiseltä ystävältäni eilen yllätyslahjaksi kulich-kakun ja itsekoristeltuja kananmunia. Osa niistä oli värjätty eri värein ja osassa oli tsaari-aiheiset koristukset, tosi hienoja! Aivan mahtavaa, Vau! Lisäksi paketissa oli vielä mukana munanmuotoisia kynttilöitä. Toiselta ystävältäni sain pieniä munanmuotoisia suklaanameja, tosin suklaamunat eivät täällä ole läheskään yhtä yleisiä tai suosittuja kuin länsimaissa. Kindereitä kyllä löytyy mutta siinä se sitten onkin. 

Pääsiäismessussa

Venäjällä pääsiäistä vietetään ortodoksisen kalenterin mukaan ja se osui tänä vuonna jonkin verran myöhempään kuin Suomessa. Pääsiäinen on ortodoksien tärkein juhla mutta kenties neuvostoaikakaudesta ja sen uskontokielteisyydestä johtuen pääsiäisviikonloppuun ei täällä liity ylimääräisiä vapaapäiviä. Yksi tärkeä ortodoksinen pääsiäisperinne on kirkossa käynti ja pääsiäiskulkue. Muutama venäläinen ystäväni oli menossa messuun ja kun sain mahdollisuuden liittyä seuraan niin eihän siitä tietenkään kannattanut kieltäytyä, vaikka en nyt kovin uskonnollinen ehkä olekaan. Kirkko johon matkasimme sijaitsi Tsaritsynon ("The Tsarina village", Katariina Suuren kesken jäänyt rakennusprojekti keisarillinen "kesäpalatsi") alueella Moskovan eteläpuolella. Kirkkoon mennessä tulee olla pukeutunut säädyllisesti – naisilla se tarkoittaa meikittömyyttä, polvet peittävää hametta ja huivia päässä. Aika matrjoska look siis ;-) Messu kestää useita tunteja ja istumapaikkoja löytyy seinustoilta, tosin ne on tarkoitettu vain vanhuksille ja sairaille. Tämä messu oli kuitenkin sellainen, johon voi osallistua haluamakseen ajaksi. Kirkossa voi mm. käydä tunnelmoimassa tai sytyttämässä kynttilän ja lähteä pois kun siltä tuntuu. Täydessä kirkossa oli aika kuhina ja tunnelma poikkesi aika paljon hartaasta luterilaisesta jumalanpalveluksesta. Kynttilöitä paloi paljon jokapuolella ja jotenkin tuli ihan jouluiset fiilikset. Puolenyön aikaan ulos kirkon ympärille alkoi kerääntyä lisää väkeä, sillä silloin oli ohjelmassa kulkue kirkon ympäri pappien johdolla. Näky oli aika hieno, sillä kaikilla osallistujilla oli kynttilät kädessä. Muslimiystäväni oli jo etukäteen opastanut, että kierroksen jälkeen lähelläolijoita "tervehditään" sanomalla "Khristos vaskres" (vapaasti suomennettuna "Kristus on ylösnoussut") ja siihen tuli sitten vastata "Vaistinu vaskres" ("todellako ylösnoussut"). Kirkossa voi pääsiäisenä viettää halutessaan vaikka koko yön mutta tässä vaiheessa olimme sen verran kylmissämme, että päätimme lähteä kotia kohti. Venäläistä ystävällisyyttä sain taas kokea kotimatkalla, sillä ystäväni halusi välttämättä tuoda minut kotiin asti, ei ihan pieni extra-keikka, sillä matka yhteen suuntaan kesti jo yli tunnin! Oli jotenkin aika erikoiset viilikset hipsiä kotiin kolmen aikaan yöllä kun läheisestä Sokolin kirkostakin kuului laulua... 

Menza cafe

Japanilainen Menza Cafe taitaa olla mun uusi lempparipaikka, tänne suunnattiin jo toisen kertaan tällä viikolla. Markkinoilla kiertelyn jälkeen olikin jo nimittäin aikas iso nälkä. Tämä on siitä hauska japanilainen, että täältä ei saa ollenkaan sushia (toisin kuin joka toisesta muusta ravintolasta). Kaikkea muuta hyvää kylläkin löytyy. Noi salaatit eivät ehkä näytä kuvassa ihmeellisiltä mutta ovat oikeesti tosi maistuvia. Yks tän paikan parhaita puolia on äärimmäisen hyvä hintalaatusuhde, muutamalla sadalla ruplalla saa jo vaikka mitä! Erikoisempi on myös Menzan menu, se on yhden sivun mittainen ja tilaus kirjataan suoraan siihen ruksaten. 

Perustuliaiset

Tavallisimmat Izmailovskin puistosta hankitut venäläiset tuliaiset voivat näyttää vaikkapa tältä... Matrushkojen hinta muodostuu sen mukaan miten taidokkaasti ja yksityiskohtaisesti sen kuviot on maalattu ja miten paljon sisäkkäisiä hahmoja löytyy. Myynnissä olevat kellot ja pinssit ovat aitoa neuvostokamaa ja Gzelin (kaupunki lähellä Moskovaa) posliini maankuulua.

Izmailovsky Park

Täältä löytyy yksi Euroopan laajimmista puistoista, alueen koko on noin 12 neliökilometriä. Puiston läheisyydestä (20 minuutin metromatkan päässä keskustasta) löytyy myös suosittu viikonlopputori. Kojuja on täälläkin satamäärin ja kiinnostavaa katseltavaa löytyy vaikkei ostaisikaan mitään. Täällä pyörii paljon turistejakin, sillä myyntiartikkelit ovat lähinnä erilaisia matkamuistoja: samovaareja, huiveja, mattoja, neuvostoarmeijan vanhoja lakkeja, mitaleita, kolikoita, postimerkkejä, meripihkakoruja, valokuvaustarvikkeita, lippuja, kirjoja, maalauksia, pienoismalleja, matrushka-nukkeja, maalattuja puumunia, Leninin rintakuvia, mustavalkovalokuvia, käsitöitä jne... ihan älyttömästi kaikkea ja edullisemmin kuin keskustan kojuissa! Lähettyviltä löytyy myös varta vasten turistelle rakennettu "venäläisen näköinen kylä" varsin taidokkaan näköisine koristuksineen ja erilaisten huvitusten kera. Torialueen pääsisäänkäynnille oli tänään jossain vaiheessa ilmestynyt tummapukuinen kaveri keräämään 10 Ruplan sisäänpääsymaksua. Sinänsäkän se ei ollut paljon rahaa mutta sitä silti ollut kiva maksaa, sillä kyseessä oli mitä ilmeisimmin laiton touhu ja mafian tyypit...

Cherkizovskaya

Näiltä Cherkizovskayan metroaseman vierestä löytyviltä markkinoilta saakin sitten melkein mitä vaan... jopa muovikukille on oma osastonsa ;-) Pradan kassi lähtee mukaan 300 Ruplalla (n. 10 eur). Kaikki ei kuitenkaan ole täälläkään halpaa, monet kojut muistuttavat enemmän pieniä kauppoja ja hinnatkin ovat samaa luokkaa kuin suurilla ostareilla. Osa myyjistä oli hieman huolissaan valokuvaamisesta, sillä hallitus on uhkaillut markkinatouhun lopettamisella... Harmi sinänsä jos niin käy, täällä on paljon värikästä katseltavaa!

Savenok

Savyolovskaya metroaseman vierestä löytyy markkina-alue, josta löytyy mm. lasten vaatteita ja tarvikkeita. Markkinat sijaitsevat sisätiloissa ja pieniä putiikkeja vierivieressä löytyy käytäväkaupalla. Monet keskituloiset Moskovalaiset käyvät täällä ostoksilla. Markkinameininkiä on aina hauska fiilistellä ja siksi olinkin kovin iloinen, että venäläinen ystäväni halusi näyttää tämän paikan. Empä kyllä tiedä olisinko tänne itsekseni löytänytkään...

Yliopisto

Venäjän suurin yliopisto löytyy Universitet metroaseman läheisyydestä. 1950-luvulla valmistuneen yliopiston torni kohoaa huikeasti 240 metrin korkeuteen. Opiskelijoita täällä on 32 000 ja ulkomaisiakin opiskelijoita yli sadasta maasta. Yliopiston edustalla sijaitsevan puiston kautta pääsee näköalatasanteelle, josta voi ihailla näkymiä kaupungin yli. Etualalla näkyy Moskovan olympialaisten (1980) päänäyttämönä toiminut Luzniki-puisto. Juoksuratojen, tenniskenttien, luistinratojen ja uima-altaan ohella sieltä löytyy myös mäkihyppytorni. Pyöreä iso rakennus on muuten Leninin keskusstadion, johon mahtuu jopa 100 000 henkeä kerralla katsomaan jalkapalloa. Nyt pitää enää päättää: Spartak vai Dynamo...? 

Katumarkkinat

Kaupankäynti kaduilla on virallisesti kielletty mutta se ei silti estä varsin värikkään oloista liiketoimintaa. Myynnissä näkee melkein mitä vain pienen pienistä kukkakimpuista ja käsitöistä laukkuihin ja omatekoisiin elintarvikkeisiin. Monelle vanhemmalle ihmiselle tämä voi olla ainoa keino tienata hieman lisää, sillä eläkkeet ovat hävyttömän pieniä. Jostain kuulin, että peruseläke olisi vain noin 70 euroa ja Moskova on kallis kaupunki... Nämä "markkinat" löytyvät Universitet metroasemalta.