No niin, nyt on sitten joulukuu ja paasee availeen kalenterin luukkuja, jippii! Toivottavasti se piristaa mielta tana synkkana vuodenaikana. Tana vuonna valitsin varmuuden vuoksi perinteisen kuvakalenterin sijasta suklaisen – jos siina vaikka olisi jotain extra-endorfiinia. Uskon vakaasti myos siihen, etta jos venalaisilla olisi joulukalenterit niin hekin mukavuudenhaluisina herkkusuina mielummin valitsisivat suklaisen ;-) GUM:n gastronomiessa nain myynnissa muutaman kalenterin mutta ne eivat silti ole mitaan yleisia taalla, silla joulukalenterit kuuluvat lahinna lansimaisiin jouluperinteisiin.
Toin yhden Fazerin kalenterin tuliaisiksi meille toihinkin mutta sen idea ei oikein tainnut hahmottua tyokavereilleni, silla alle vuorokaudessa kaikki luukut oli jo avattu. Olin hiukan harmissani siita kunnes tajusin, etta ai niin, tamahan nyt vaan olisi se venalainen tapa avaa kalenterin luukut. Joo, alkoi ihan itseakin siina vaiheessa hymyilyttaa. Ei taalla ajattelutapaan niinkaan istu toi "hitaasti hyva tulee" -tyyppinen hissuttelu vaan paremminkin "kaikki mieluiten heti nyt". Sama tietysti patee moneen muuhunkin asiaan. Kai silla on juuret historiallisesti epavarmoissa ajoissa, jolloin paras tapa varmistaa oman osansa saaminen oli ottaa se samantien ennen kuin joku muu ehtii tehda sen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti