Juhlapäivät eivät Venäjällä kalenterista heti lopu. Tänään oli taas vuorossa yksi kansallinen juhlapäivä, tällä kertaa juhlan aiheena oli Venäjän 15-vuotinen perustuslaki. Tämän juhlallisuuden vietto ja perinteet ovat ainakin toistaiseksi jääneet itselleni hieman hämäriksi mutta oikein hyvää perustuslain päivää nyt kuitenkin kaikille :-) Valitettavasti kyseessä oleva juhlapäivä ei ainakaan tällä kertaa ollut yleinen vapaapäivä ja niinpä sitä sitten vietin ihan toimistolla duunien merkeissä. Joitain juhlallisuuksia kaupungilla ilmeisesti kuitenkin päivän mittaan oli. Yhtenä niistä tuossa kulman takana punaisella torilla pidetty Miss Perustuslaki -missikisa. Kyseinen tilaisuus oli Nashi-järjestön eli Putin-nuorten järjestämä ja siihen kuului tanssin ja laulun lisäksi myös uimapukukierros kirpakassa talvisäässä. Neljästä osallistujasta voittajaksi julistettiin Marija Fjodorova. Arvostelukriteerit oli myös varsin mielenkiintoisesti kiteytetty: oikea – kuten lain kirjain, terävä kuin lain kieli ja täydellinen kuin lain muotoilu. Ihan turhaan ei voittajan myöskään täytynyt pakkasessa värjötellä, sillä palkintona oli Mini Cooper -ajopeli. Ei huono!
Bongasin tänään myös toisen mielenkiintoisen tyolka-aiheisen uutisen Exiled Online:sta (tyolka = nuori, naispuolinen & kuuma pakkaus). Venäläisyrityksissä on aikaisemminkin tehtailtu tyttökalentereita, jotka ovat ylittäneet uutiskynnyksen lännessäkin. Nyt on julkaistu taas yksi lisää, asialla tällä kertaa Corbina Telecom – keskikoinen nettiyhteyden tarjoaja. Vuosi sitten olisin miettinyt, että miksi ihmeessä kukaan järkevä naisihminen haluaisi vapaaehtoisesti poseerata työnantajansa tyttökalenterissa mutta empä ihmettele enää. En myöskään epäile, että heidät olisi vastentahtoisesti suostuteltu poseeraamaan. Päinvastoin, tuskin näille kaunokaisille on edes tarvinnut maksaa erillistä korvausta poseerauksesta. Heille se on tavallaan kunnia-asia ja ylpeyden aihe olla mukana. Joo, tässä kohtaa tulee esiin se kuuluisa kulttuuriero. Vinkkinä vaan työnantajan suuntaan, että niin venäläistynyt en ehkä vielä ole, että olisin itse edelleenkään kovin kiinnostunut osallistumaan mikäli meidän putiikissa päätettäisiin tehdä vastaava tempaus ;-)
Joo, niin se vaan on, että Venäjällä naiset ovat naisellisia ja haluavat näyttää viehättäviltä ja seksikkäiltä. Naiseutta ei myöskään piilotella eikä häpeillä. Naisten on myös täysin hyväksyttyä käyttää aikaa ja rahaa omaan ulkonäköön, sitä ei pidetä turhamaisena tai joutavana. Täällä (siis ainakaan Moskovassa) ei todellakaan nainen ole perheessä se, joka vaihtaa ne talvirenkaat. Miehet ovat sitä varten ja lisäksi tietty mm. ovien avaamista ja tavaroiden kantamista varten. Itseäni joskus hymyilyttää kun näen miesten kantavan jopa tyttöystävien tai vaimojen design-käsilaukkuja. Muutenkin sukupuoliroolit käsitetään perinteisemmin. Naiset tekevät usein tai siis lähes aina kotityöt ja miehen tehtävä on perheen päänä huolehtia toimeentulosta. Hyvä mies siis hommaa vaimolleen sen ihanan pehmeän turkin ja säihkyvät timantit. Täten siis myös mahdolliset, sukupuolten väliset tuloerot tasaantuvat varsin näppärästi "luonnollisella tavalla" ja kaikki ovat lopulta tyytyväisiä.
Alkuun tuo asetelma tuntui hieman oudolta suomalaiselle mutta tarkemmin ajatellen siinä on kyllä paljon hyviäkin puolia. Täällä naiset eivät ehkä ole niin stressaantuneita monista rooleistaan kun ei tarvitse olla se kuuluisa super-nainen ja aikaa jää enemmän itsellekin. Täällä usein esimerkiksi naimisissa olevat vaimot/äidit (myös hyvän koulutuksen saaneet) jättäytyvät pois töistä, mikäli se vain suinkin taloudellisesti on mahdollista.
Toisinaan olen miettinyt myös, että onko meillä Suomessa monessa suhteessa perimmäisenä ongelmana se, että tasa-arvon menettämisen pelossa ei sitten toisaalta enää uskalleta olla naisellisia naisia ja miehisiä miehiä? Onko se sitten todellista tasa-arvoa, jos kaiken pitää olla aina niin unisex? Jotenkin tuntuu, että Suomessa tasa-arvosta muutenkin puhutaan koko ajan enemmän. Valitettavasti puheet eivät vielä itsessään takaa sitä, että sukupuolet voisivat tuntea itsensä tasa-arvoisiksi. Itseltänikin on tämän vuoden aikana moneen kertaan kyselty tästä aiheesta. Totuuden nimissä voin ainakin omalta kohdaltani sanoa, että minulla ei ole ollut täällä minkäänlaisia ongelmia tasa-arvon kanssa, ei työpaikalla mutta ei muutenkaan. Kyllä kaikki tähänastiset omakohtaiset, tasa-arvoon liittyvät "taistelut" olen saanut käydä ihan koto-Suomessa... Täällä sen sijaan usein mm. ihan ventovieraatkin ihmiset tarjoavat ystävällisesti apua painavan kantamuksen kanssa. Suomessa vastaavaa en ihan heti muista tapahtuneen. Ei kai tasa-arvo tarkoita sitä, ettei voisi käyttäytyä kohteliaasti tai hyvien tapojen mukaisesti? Niinpä niin...
Keväällä muistaakseni luin kyllä eräästä tutkimuksesta, jossa 100% naispuolisista venäläisistä vastaajista kertoi työpaikalla ylenemisen edellyttävän "läheisen tuttavuuden tekoa" pomon kanssa. Valitettavasti tätäkään en itse voi oikein ottaa allekirjoittaa, sillä oma pomoni on nainen ja kaikin puolin erittäin reilu, joten ei ole tullut tämäkään ongelma eteen kertaakaan ;-) Toisaalta, epäilen hieman myös sitä, että aina kyseessä olisi viaton, alistuva naisuhri. Uskoakseni monet venäläisnaiset osaavat toisinaan oivallisesti hyödyntää tuollaiset tilanteet. Taustalla saattaa nimittäin piillä myös toive avioliitosta ja mikäs sen parempi rakkauden kohde kuin hyvin taloudellisesti toimeentuleva pomomies. No joo, mutta en siis kuitenkaan halua yleistää liikaa. Venäjä on iso maa ja täältä löytyy montaa kulttuuria ja ajattelutapaa tässäkin aiheessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti